Langattomien hälytinten inhanuus
Otsikossa näyttäisi olevan kirjoitusvirhe. Mutta siinä ei ole. Langattomissa laitteissa on omat heikkoutensa, josta niiden myyjät eivät muista aina asiakkaalle kertoa. Asiakkaan on tärkeätä tietää tässäkin asiassa se kolikon kääntöpuoli.
Merkittävä osa yksityisille myytävistä hälytysjärjestelmistä ovat nykyään langattomia. Niitä puoltaa nopea asennettavuus, selkeä hinnoittelu ja kaapeleita ei jää näkyviin. Ja onhan langattomuus jotenkin muodikasta. Asiakas on siten helposti taivuteltavissa langattoman hälytyslaitteen ostajaksi - jos ei puhuta langattomuuden haittapuolista.
Langattomuuden perusteita
Langattomuus on tarkasti säädelty ala, jota valvoo Suomessa viestintävirasto. Radioaalloilla on uskomattoman paljon liikennettä. Jos haluat tutustua silmämääräisesti radiotaajuusjakoon, klikkaa tästä. Mikäli haluat tarkemman luettelon, siihen pääset tästä. Aallonpituudet on jaettu tarkasti eri toimijoiden kesken, ja hälytinlaitteet saavat toimia joko 433 Mhz tai 868 Mhz taajuudella.
433 Mhz alue on radioaaltojen hiekkalaatikko. Langattomien murtohälytinten lisäksi taajuutta käyttävät langattomat kaukosäätimet, -sääasemat, -sisäpuhelimet, -lelut ja ties mitkä laitteet. Aaltoalue on tarkoitettu luvasta vapautetuille vimpaimille joten häiriöitä riittää. Erilaisten laitteiden kohinan vuoksi tällä taajuudella toimivien hälytinlaitteiden signaloinnin on oltava hyvin koodattua, ettei vastaanotin tee vääriä tulkintoja hälytyksestä.
868 Mhz alueella on kolme kapeaa osakaistaa, jotka on tarkoitettu nimenomaan langattomille hälytinlaitteille. Koska aaltoalueella on suhteellisen “hiljaista”, tämä on luotettavuudeltaan parempi aaltoalue. Tosin radioaaltojen tunkeutuvuus ei ole yhtä hyvä tällä taajuudella kuin 433 Mhz alueella. Toisin sanoen 686 Mhz alueen radioaallot eivät läpäise talon rakenteita niin hyvin.
Paristojen säästämisen vuoksi langattomat ilmaisimet eivät ole koko ajan yhteydessä keskuslaitteeseen. Yhteys muodostuu vain hälytys- ja vikatilanteessa. Muina aikoina keskuslaite kyselee määrävälein ilmaisimelta, onko se yhä paikallaan. Samat periaatteet on myös kännykässä - puhelinyhteys muodostetaan vain tarvittaessa ja tukiasema kysyy muina aikoina säännöllisesti puhelimelta, onko se yhä alueella.
Langattomuuden heikkoudet
Radiohäiriöiden takia langattomassa keskuslaitteessa on välillä ongelmia ilmaisinvalvonnan kanssa. Joskus ilmaisinvalvonta ei toimi luotettavasti edes samassa huoneessa. Siksi on yleistä, että ilmaisinvalvonta kytketään pois käytöstä. Hälytykset ja viat tosin edelleen välittyvät, mutta jos ilmaisin särkyy tai se viedään paikaltaan kansisuojaan koskematta, keskuslaite ei tee siitä koskaan hälytystä.
Paristojen säästämisen takia langaton liikeilmaisin ei reagoi jokaiseen liiketapahtumaan. Aina liikettä huomattuaan ja siitä tiedon keskukselle välitettyään liikeilmaisin menee lepäämään muutamaksi minuutiksi. Mitä se käytännössä merkitsee? Ajatellaan tilanne, että langaton liikeilmaisin lepää kaksi minuuttia liikettä havaittuaan, ja se on käyttönäppäimistön näkyvissä. Liikeilmaisin reagoi kun käyttäjä menee näppäimistölle. Kun järjestelmä viritetään ja poistutaan 30 sekunnin poistumisviiveen aikana, menee vielä puolitoista minuuttia, ennen kuin kyseinen liikeilmaisin reagoi uudestaan liikkumiseen. Asunto on sen aikaa vielä valvomatta vaikka poistumisviive on loppunut.
Langattomien ilmaisinten paristojen kestoikä vaihtelee vuodesta kolmeen. Ne ehtyvät yleensä öisin, viikonloppuna tai muuten virka-ajan ulkopuolella. Tämä ei ole vain tuntemus, vaan täyttä faktaa. Työaikaa on vain 21% vuoden tunneista. On siis 79% todennäköisyys, että paristohälytys tulee muuna aikana. Murphyn lain mukaan se on tietenkin hankalin mahdollinen aika.
Paristojen käyttäminen ei ole ekologista. Jos laitteet käyttävät perinteisiä sormiparistoja, niitä pitää vaihtaa vuosittain. Jos käytössä on litiumparisto, päästään ehkä kolmeen vuoteen. Joka tapauksessa säännöllisin välein kädet ovat täynnä ongelmajätettä. Jos asiakas vaihtaa itse paristot, aina on pelkona laitteiden rikkominen. Jos työn teettää ammattimiehellä, hän veloittaa siitä ammattimiehen taksan mukaan. Kiusauksena on jättää paristot vaihtamatta ja sammuttaa keskuslaite kokonaan pois käytöstä.
Langattomat ilmaisimet saadaan pois pelistä jammerilla. Tämä ei ole salaisuus. Nettiä ei tarvitse kauaa selata, kun tarjolle tulee radiohäirintälaitteita. Vain nappia painamalla saadaan halutun taajuinen radioliikenne tukkoon kymmenien tai satojen metrien säteellä. Jammerin käytöstä ei jää jälkiä, ellei keskuslaitetta ole suunniteltu huomaamaan sellaiset murtoyritykset.
Monissa langattomissa keskuksissa näppäimistö on kiinteästi keskuslaitteen kannessa. Tämä on huono ratkaisu. Näppäimistö piippaa sisääntuloviiveen aikana ja ilmoittaa siten keskuslaitteen sijainnin. Huonosti sijoitettu keskuslaite on suojaton sisääntuloviiveen ajan. Jos sisääntulija tarjoaa sen aikana keskuslaitteelle kirvestä, mitään tietoa ei ehdi lähteä eteenpäin.
Ongelmia voi ilmetä, kun jokin ilmaisin vikaantuu. Langaton keskuslaite hyväksyy vain tietynlaiset ilmaisimet. Yleensä tämä tarkoittaa, että on käytettävä keskusvalmistajan omia ilmaisimia. Poikkeuksiakin on mutta vain kalliimmissa järjestelmissä. Lisäksi pitää tietää, käytetäänkö 433Mhz vai 868Mhz laitteita. Lisäksi pitää toivoa, että kyseistä laitemallia on vielä markkinoilla. Monia laitteita myydään vain vuosi tai kaksi, joskus vain yksi erä. Jos uusi ilmaisin löytyy, on joka tapauksessa kolme kertaa kalliimpi kuin vastaava ilmaisin langalliseen järjestelmään.
Mitä kannattaa tietää ennen langattomien hälytinten ostamista
Varmistu varaosien saatavuudesta. Langattomia järjestelmiä on markkinoilla runsaasti, mutta vain suhteellisen harvat ovat markkinoilla muutamaa vuotta pidempään. Onko myyjä vakiintunut yrittäjä, joka tunnetaan ja joka on huolissaan maineensa pysyvyydestä? Vai onko kyseessä kertakäyttöyrittäjä joka markkinoi yhden kontillisen myyntierää? Hyvää osviittaa antaa myös Vakuutusyhtiöden keskusliiton ylläpitämä hyväksyttyjen hälytinlaitteiden lista. Jos maahantuoja on nähnyt vaivaa ja käyttänyt rahaa saadakseen tuotteen listalle, voit olla melko turvallisella mielellä tavaran saatavuudesta jatkossakin.
Ota selvää, minkälaisilla paristoilla ilmaisimet ja kauko-ohjaimet toimivat. Mitä ne maksavat ja mistä niitä saa? Edullisimmillaan ne ovat AA-sormiparistoja mutta yleensä jonkin sortin litium-paristoja. Lisäksi on oltava perillä paristojen vaihdon rutiinista, ettei vahingossa riko ilmaisinta sen kantta irrottaessa.
Saako järjestelmään erillisen näppäimistön ja mitä se maksaa? Keskuslaite on saatava turvalliseen paikkaan kun taas näppäimistö pitää olla helposti käytettävissä. Entä onko näppäimistö helppokäyttöinen ja ilmaiseeko se selkeästi keskuslaitteen tilan?
Montako kauko-ohjainta järjestelmän mukana tulee? Mitä maksaa uusi kauko-ohjain hukkuneen/rikkoutuneen tilalle? Miten kadonnut kauko-ohjain poistetaan ohjelmasta?
Jos ilmaisinten tai keskuslaitteen antenni on näkyvissä, hylkää laite saman tien. Kyseessä ei ole pelkästään esteettinen syy vaan antennin rikkominen estää laitteen toiminnan. Sitäpaitsi ulkoiset antennit kuuluvat viime vuosituhannelle.
Langattomilla hälytysjärjestelmillä on oma paikkansa elektroniikan ekosysteemissä. Jos kaapelointi ei saa näkyä ja hyväksyy laitteiston puutteet niin mikään ei estä niitä käyttämästä. Antaahan se jossain määrin mielenrauhaa. Mutta sitten kun haluat kunnollisen järjestelmän niin hanki kaapeloitu systeemi.
AT

